Amerikan Bulldogin Tyypit
Mitä eroa on eri amerikanbulldoggityypeillä?
Varsinaisia tyyppejä on kolme: Standard, Classic (myös Bullyna tunnettu) sekä Hybridi.
Standard/Performance:
Standard on hoikempi kuin Classic-tyyppiset koirat, mutta kuitenkin atleettinen ulkomuodoltaan.
Tämä tekee Standard-tyyppisestä merikanbulldogista hyvin ketterän sekä rakenteeltaan terveen.
Näillä on vahva saalisvietti ja ne voivat olla koira-aggressiivisia, mikä oli tarpeen jotta koira pystyi suojelemaan maatilaa susilta ja kojooteilta
300 vuotta sitten, tietenkään unohtamatta "catch dogin" työtä.
Standard-tyyppisellä on tiukka alapurenta ja pidempi kuono kuin Classicilla. Paino on noin 27 - 45kg.
Tunnettuja Standard-linjoja ovat mm. Hines, Scott, Koura, Leclerc, Stover ja Williamson.
Classic /Bully:
Classic-tyyppi on suurempi kuin Standard sekä raskas rakenteeltaan, senpä takia Classic suoriutuu mainiosti "man-stopperina", vahtikoirana.
Classic-tyyppiset koirat ovat usein myös reviiritietoisempia kuin muut rodun tyypit.
Classic-tyyppisellä on alapurenta ja lyhyempi kuono. Paino on noin 44-57kg. Classic tunnetaan usein myös Bully-tyyppinä.
Tunnettuja Classic-kasvattajia ovat mm. MGK, R.Bybee, Martin's.
Hybridi:
Hybridi on amerikanbulldoggi, jonka verilinjaus on sekoitus sekä Standard- että Classic-tyyppiä, minkä tavoitteena on ollut näin hyödyntää molempien tyyppien parhaat ominaisuudet. Metsästyksessä sen tulisi pystyä metsästämään pareittain; juuri tästä syystä metsästykseen käytettävän koiran ei pitäisi olla aggressiivinen muita koiria kohtaan. Hybridi soveltuu myös hyvin vahtikoiraksi, sillä se reagoi luontaisesti uhkaan.
Tänä päivänä suurin osa nykypäivän amerikanbulldogeista on hybrideitä, jotkut enemmän Standard- ja jotkut Classic-tyyppisiä.
Hybridi-tyyppisellä on useimmiten alapurenta ja myös hiukan lyhyempi kuono kuin Standardilla.
Painoltaan se on Standardin ja Classicin välimaastossa.
Kuuluisia hybridi- kasvattajia ovat mm. Kyle Symmes, Matt Boyd ja Greg Souza.
Johnson:
Kolmen edellä esitellyn tyypin lisäksi on syytä mainita myös Johnson-tyyppi, sillä vaikkakin se on viime vuosina tavallaan eriytynyt omaksi rodukseen, on sillä ollut suuri merkitys nykypäivän amerikanbulldogin synnyssä.
Johnson-tyyppi muistuttaa isoa, atleettista, tiukasti rakennettua valkoista mastiffia. Verrattuna Standard-tyyppiin se on paljon suurempi, isoluisempi, leveämpi koira, jolla on raskaat huulet sekä vahva alapuru, ryppyiset kasvonpiirteet sekä lyhyt kuono.
70-luvulla John D. Johnson astutti kahta narttuaan "King's Lady Grace" sekä "Johnson's Sugar Doll" englanninbulldoggiin "West Champ's High Hopes". Tästä syntyivät "Johnson's Sugar Doll 3" sekä "Bullmead's Queen", jotka siis olivat molemmat puoliksi englanninbulldoggeja. Johnsonin kuuluisa amerikanbulldoggiuros "Johnson's Incredible Mean Machine" oli 31,25 % englanninbulldoggi. Tästä kantauroksesta periytyy suurin osa Johnsonin bulldogeista tänäkin päivänä. Tämä jalostustyö on tehnyt Johnson-tyypin jonkin verran vähemmän urheilulliseksi ja lisännyt bullymaista ulkomuotoa. Johnson-urosten paino voi helposti olla yli 55kg.
J.D. Johnson haarautui pois amerikanbulldogeista vuonna 1998 luodakseen JDJ-bulldogin, joka ulkomuodollisesti olisi erittäin korkea koira, varustettuna Standard-tyyppisellä vartalolla sekä Bully-tyyppisellä päällä. Monet kasvattajat, kuten myös JDJ itse, ovat sitä mieltä, että näitä koiria on pidettävä omana rotunaan, jotka myös on rekisteröity ainoastaan John D. Johnsonin rekisteriin (JDJ koira on siis aina 100% Johnsonia).
Kuuluisia Johnson kasvattajia ovat John D. Johnson (sekä ne kasvattajat kenellä on aitoa 100% Johnson koiraa käytössään).
Huom. On siis muistettava, että vaikka JDJ-koira on hiukan Classic-tyyppinen ulkonäöltään, se on rodultaan JDJ-bulldoggi, ei amerikanbulldoggi.
------------------------------------------------------
Oli tyyppi mikä tahansa yllämainituista, amerikanbulldoggi on atleettinen, ulkonäöltään kompakti ja vahva, uhkuen kestävyyttä ja ketteryyttä.
Tukeva ja raskaampi rakenne on toivottu, bulldoggimainen, mutta se ei saa olla liioiteltua tai ylipainosta johtuvaa.
Uroksien kuuluu aina olla raskasluisempia sekä maskuliinisempia kuin narttujen.
Koiran pitää olla myös luonteeltaan vakaa sekä sosiaalinen ja ystävällinen perheensä jäsenille