Amerikan Bulldogin Harrastukset
TOKO
TOKO = Koirien tottelevaisuuskoe, mutta myös tottelevaisuuskoulutuksesta käytetään nimitystä TOKO.
Jokaisen koiran tulisi omata hyvät käytöstavat sekä riittävä arkitottelevaisuus.
Koiran omistajalla on velvollisuus opettaa lemmikki yhteiskuntakelpoiseksi.
Tottelevaisuuskoulutus on suotavaa kaikille koirille, rodusta riippumatta. Tottelevaisuuskoulutus on tärkeää jokaiselle koiralle ja tärkeä pohja esimerkiksi jotain muuta koiraharrastusta aloittavalle. Lähes jokaisella paikkakunnalla on tottelevaisuuskoulutusta järjestävä koirakerho.
Yleisiin koulutuksiin voi mennä aikaisintaan kunnes ensimmäiset rokotukset ovat kunnossa eli n. 4 kuukauden iässä. Toki myös vanhemman koiran kanssa voi aloittaa tottelevaisuuskoulutuksen - varsinaista yläikärajaa ei ole, kunhan koira on terve ja pirteässä kunnossa.
Koulutuksen tarkoitus on opettaa koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä sekä koiran ohjaajalle oikeaa ja asiallista koiran käsittelytaitoa. Kokeissa testataan koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä koiralle opetetun käyttäytymisen tasoa neljässä eri luokassa.
Tottelevainen koira kerää katseita positiivisessa mielessä ja edistää koiramyönteisyyttä yhteiskunnassamme!
Ja jos halua ja innostusta riittää, voi ottaa osaa tottelevaisuuskokeisiin. Koirien tottelevaisuuskokeiden tarkoitus on testata koiran ja ohjaajan yhteistyön tasoa. Tuomariarvostelun helpottamiseksi kokeen liikesuorituksille on luotu selkeät ohjeet ja pelisäännöt, joiden mukaisesti kokeessa edetään. Tärkeätä kuitenkaan ei koiran koulutuksessa ole harjoittaa koiraa vain koesuoritukset osaavaksi, vaan mahdollisimman monitaitoiseksi, yhteiskuntakelpoiseksi, tilanteessa kun tilanteessa pärjääväksi ihmisen toveriksi.
Tottelevaisuuskokeessa on neljä eri tasoista koeluokkaa. Aloittelija ilmoittaa itsensä alokasluokkaan, johon koiran ikävaatimuksena on 10 kuukauden ikä. Koira saa olla minkä tahansa rotuinen, jopa sekarotuinen, Suomessa rekisteröity yksilö (Amerikan bulldogeilla Suomen Kennelliiton FIX-rekisteri). Kun alokasluokasta vaadittavat tulokset on saavutettu, siirrytään avoimeen luokkaan, sieltä voittajaluokkaan ja lopulta erikoisvoittajaluokkaan, jossa myös on mahdollisuus saavuttaa koiralle Suomen Tottelevaisuusvalion (FIN TVA / TK4) arvo.
Kun koira on saanut kolme 1-tulosta erikoisvoittajaluokassa vähintään kahdelta eri tuomarilta sekä se on saanut näyttelyistä vähintään laatuarvosanan ”hyvä”, koiralle voidaan anoa Suomen tottelevaisuusvalion arvoa (FIN TVA). Koiran pitää siis saada yksi yksi voitto FCI näyttelystä mikä tarkoittaa sitä että Amerikan bulldogilla EI voi saavuttaa valion arvoa suomessa.
JÄLKI
Palveluskoira-lajeista jälki lienee suosituin. Amerikan bulldogille ja cane corsoille jäljestäminen on mukava harrastus, joka on juuri sellaista aivojumppaa, jota koirat tavitsevat. Kummatkaan rodut eivät voi osallista suomessa järjestettäviin jälkikokeisiin.
Jäljestäessä koiran on tarkoitus haistella rikkoontuneen maan hajua. Kun astumme maahan osa kasveista, esimerkiksi ruoho, katkeaa painomme alla. Maa kasvien alla- varsinkin maa jossa on vähän kasvillisuutta - siirtyy paikaltaan eteenpäin liikkuessamme. Kenkämme kuluvat ja pieni osa niiden valmistusaineesta ( kuituja ) jää maassa oleviin jalanjälkiimme. Yhdessä nämä tekijät muodostavat jäljen koiralle. Koira havaitsee eron tällaisten tallattujen ja tallaamattomien pintojen välillä. Kosketut alueet luovuttavat tuoksuja - jäljelle jääneitä molekyylejä.
Jälkikoe koostuu tottelevaisuudesta, jäljestä ja esineruudusta. Ihmisen maastoon kävelemä jälki vaikeutuu pituutensa ja ikänsä osalta luokittain. Myös jäljen ajamiseen käytettävä aika on rajattu luokittain.
LUOKKAMATKAJÄLJEN IKÄKÄYTETTÄVÄ AIKA
Alokas (1) 500 m 1h 20 min
Avoin (2) 1000 m 1,5h 30 min
Voittaja (3) 1500 m 2h40 min
Jälki arvostellaan janatyöskentelyn (lähetys) osalta ja loput pisteet muodostuvat jälkikepeistä. Koiran pitää löytää jälki janalta (etsintälinja), jonka pituus vaihtelee luokittain. Jana on ”ilmaan piirretty viiva” joka on merkitty molemmista päistä. Voittajaluokassa jana on 50 metriä. Jälki leikkaa janan jossakin kohdassa ja koiran tulisi edetä jana alkupisteestä suoraviivaisesti kohti loppupistettä kunnes törmää jälkeen. Jäljen löydyttyä koiran pitää osata lähteä jäljestämään oikeaan suuntaan. Janalta pisteitä kertyy parhaimmillaan 40. Jäljelle jätetään yhteensä kuusi jälkikeppiä, jotka on tarkoitus nostaa jälkeä ajettaessa. Näin tiedetään, että koira on todellakin ajanut jäljen. Viiden ensimmäisen kepin arvo on 20 pistettä ja kutoskeppi 30. Yhteensä jäljeltä kertyy pisteitä silloin 170. Palveluskoirakokeissa kokeen järjestäjä tekee kaikki jäljet. Koulutustunnus jälkikokeessa on JK (JK1 alokas, JK2 avoin ja JK3 voittaja)
AGILITY
Agility eli koirien esteratakilpailu on laji, jota voi harrastaa kuka tahansa. Se on avoin kaiken rotuisille koirille, myös sekarotuisille. Agilityssä menestyminen edellyttää koiralta yhteiskuntakelpoisuutta, hyvää fyysistä kuntoa, toimintakykyä ja ennen kaikkea hyvää yhteistyötä ohjaajan kanssa. Koirat jaetaan agilityssä kilpailtaessa kolmeen tasoluokkaan, joista 1-luokka on tarkoitettu aloitteleville kilpailijoille. Ykkösluokassa menestyneet nousevat 2-luokkaan ja siinä menestyneet vuorostaan 3-luokkaan.
Kaikissa tasoluokissa koirat jaetaan lisäksi säkäkorkeuden perusteella kolmeen kokoluokkaan: mini-, midi- ja maxi-luokkaan.
Säkäluokat ovat: Mini-koiran säkäkorkeus alle 35 cm, midi-koiran säkäkorkeus 35-42.99 cm ja maksi-koiran säkäkorkeus on 43 cm tai yli.
Agility on laji, jossa koiran iällä, rodulla tai roduttomuudella ei ole merkitystä. Jos koira vain kokonsa puolesta pystyy suorittamaan esteet ja pysyy radalla ohjaajan hallinnassa, se on tervetullut harrastamaan tätä lajia. Kilpailevan koiran täytyy olla vähintään 18 kuukauden ikäinen, terve, tunnistusmerkitty ja rokotettu Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. Sujuvia ja vauhdikkaita suorituksia seuratessa ei usein tule ajatelleeksi, että agility on myös vaikea laji. Onnistuneessa suorituksessa kaiken tulee olla kohdallaan: rytmityksen, käskytyksen sekä ohjaajan ja koiran fyysisen kunnon.
Agility on koiraurheilu, jossa liikunnallisuus on tärkeää. Säännöllisesti kilpailevan ohjaajan on jaksettava panostaa myös omaan kuntoonsa.
Teksti: Suomen Kennelliitto (SKL-FKK) ry.
IPO ja suojelukokeet
IPO- ja suojelukoe käsittävät jäljestämis-, tottelevaisuus- ja suojeluosuudet.
Kokeet vaativat koiralta hyvä fyysisien terveyden ja kestävyyden lisäksi erinomaisen temperamentin, taistelutahdon, puolustushalun ja erityisesti hallitun hermorakenteen. Kokonaisuutena laji antaa hyvän kuvan koiran ominaisuuksista ja koulutettavuudesta.
Jäljestäminen tapahtuu useimmiten pellolla, jolloin myös yleisöllä on useimmiten mainio tilaisuus seurata koiran työskentelyä koko sen suorituksen ajan. Jälki on luokasta riippuen 300-800 askeleen mittainen, jonka on 20-60 minuuttia vanha. Jäljellä on 2-3 käyttöesinettä, joiden ilmaisun tulee olla tarkkaa. Tuomari arvosteleekin erityisesti jäljellä pysymisen ja sen, miten tarkasti koira käyttää hajuaistiaan. Jäljen harjoittelussa edetään rauhallisesti ja johdonmukaisesti, jotta saadaan koiralle varma jälkityöskentely.
Koiran kouluttaminen suojelutehtävään on pitkäjänteistä ja paljon aikaa vievää aktiivista harjoittelua, jossa tarvitaan avustajaksi ammattitaitoinen maalimies. Myös koiranohjaajan kokemus koirista sekä aikaisempi koirankoulutuskokemus auttavat edistymään lajissa. Harjoituksissa ja kokeissa avustaja käyttää suojahaalaria ja vahvasti topattua hihaa, johon koira kohdistaa torjuntansa. Lisäksi avustajalla on pehmustettu patukka, jolla hän kohdistaa koiraan uhkaa ja näin mittaa sen henkistä rohkeutta.
Suojeluosuudessa koiralta vaaditaan mm. erinomaista tottelevaisuutta, voimakasta puruotetta avustajan hyökätessä koiraa kohti, välitöntä irrottamista ohjaajan käskystä sekä varmaa ja haastavaa vartiointia liikkumattoman avustajan edessä. Koira ei saa kokeessa koskaan kohdistaa hyökkäystä liikkumattomaan avustajaan, eikä se saa purra muualle kuin suojahihaan. Suojeluosuus tapahtuu kentällä, jossa on 6 piiloa. Koiran kiertää ohjaajan käskyjen mukaan piilot risteilemällä. Kun koira löytää avustajan viimeisestä piilosta, sen on välittömästi aloitettava intensiivinen vartiointi ja haukuttava tauotta. Koiran on torjuttava maalimiehen hyökkäykset tai pakenemisyrityksen puremalla suojahihaa. Kun avustaja lopettaa vastarinnan, koiran on irrotettava otteensa ohjaajan komennosta ja aloitettava tiivis vartiointi. Mikäli koira ei käskystä irrota, se ei saa hyväksyttyä tulosta.
Suojelukokeeseen koulutettu koira ei ole vihainen eikä vaaraksi ympäristölleen. Suojelun koulutuksessa koiran leikkivietti on valttia, tällöin koira nauttii saadessaan “taistella” avustajan kanssa. Koira kohdistaa taistelun ainoastaan suojavarusteisiin puettuun henkilöön, joka innostaa koiran puremaan suojahihaa. Onkin tarpeen, että ammattitaitoinen avustaja koulutuskentällä tai tuomari kokeessa karsii lajista liian terävät - ja näin suojelukoulutukseen sopimattomat - koirat ja neuvoo niiden ohjaajat kouluttamaan koira johonkin muuhun koelajiin.
Koiran tasapainoinen luonne ja ohjaajan vastuuntuntoisuus ovat harrastuksemme lähtökohdat.
Teksti: Suomen Palveluskoiraliitto (SPKL) ry.
Lisäyksenä:
Koska rotu ei ole FCI alainen niin maalimiehen löytäminen suomesta voi myös olla vaikeata, täällä rodulle ei siis myönnetä suojelutitteliä Suomessa. Mikäli löydät maalimiehen joka suostuu kouluttamaan amerikan bulldoggiasi niin tällöin kyseeseen tulee myöhemmin matka esim.Saksaan tittelin hakua varten. Ulkomailla rodulla on kisattu menestyksellisesti SchH III / IPO III asti (eniten juuri Saksassa ja USA'ssa).
Weightpulling - Taakanveto
Laji on alkujaan peräisin Pohjois-Amerikasta, valjakkourheilusta kehitetty muille koiraroduille soveltuva vetolaji jolla mitataan
yksilötasolla koiran voima sekä kestävyys. Amerikassa ja Kanadassa kisaavat kaikki rodut sulassa sovussa, aivan kuten sen pitääkin olla. Samoin tehdään nykyään myös Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa sekä Suomessa, FWPA:n tapahtumissa.
Asteikkona käytetään P4P (pound for pound) jolloin jokainen koira, oli se sitten iso tai pieni, on samalla lähtöviivalla,
siis koiran paino jaettuna vedettyyn taakkaan. Suoritus myös kellotetaan jolloin tasavedon sattuessa nopein aika voittaa.
Säännöt sekä niiden noudattaminen ovat erittäin tärkeät tässä kilpailumuodossa, taakanvetoharrastuksen tulee aina olla eläinsuojelullisesti ja eettisesti kestävällä pohjalla. Suomessa taakanvedon ehdottomasti ammattitaitoisin yhdistys on FWPA, Finnish Weight Pulling Association (yhdistyksen sivuille pääset painamalla tästä).
NÄYTTELYT
Suomessa rodulla voi osallistua vain yhdistysten järjestämiin omiin näyttelyihin, rotu kun ei ole FCI hyväksytty ja näin Suomen Kennelliiton näyttelyt (SKL-FKK) ovat pois suljettuja. Kuitenkin Venäjällä (RKF), Ruotsissa (SHK) sekä Eestissä (EKL) saa osallistua paikallisen kennelliiton näyttelyihin. Suomessa ABCF ry on järjestänyt kansainvälisiä näyttelyitä säännöllisesti rodulle vuodesta 2004.